Aequat omnis cinis

Meistä monesta varmaan tuntuu ajoittain, että kaikki harmittaa ja mikään ei mene niin kuin oli suunnitellut. Näitä päiviä on meillä jokaisella. Valitettavaa on se, että meillä suomalaisilla varsinkin on aivan suunnaton taito valittaa asioista. En suinkaan tarkoita, että reklamoisimme huonosta palvelusta palveluntarjoajalle, vaan nimenomaan valitamme ihmisille ympärillämme. Harva kuitenkin tulee huomioineeksi, että paha tuulemme, negatiivinen äänensävymme ja mielentilamme siirtyy helposti ympärillä oleviin ihmisiin.

Itse sorrun tähän helposti, enkä välttämättä itse edes huomaa tekeväni näin. Minulle harva on asiasta huomauttanut, mutta yksi vanhoista esimiehistäni otti asian puheeksi. Keskusteltuani esimieheni kanssa asiasta, olen pystynyt kehittämään tätä puolta itsessäni ja hiekkouteni alkaa pikkuhiljaa muuttua vahvuudeksi. Kova kasvun paikka minulle se on ollut, mutta opettelu kannattaa. Minulle paras “työkalu” on ollut “Valitus vartti”. Muutama vuosi sitten entinen esimieheni otti työtiimissämme käytännön, jonka myötä työtiimimme ja koko työpaikkamme ilmapiiri parani. Esimieheni tuli aamuisin töihin ja ennenkuin aloitimme päivittäisen raportin hän antoi meille “valitus vartin”. Se ei suinkaan tarkoittanut sitä, että kaikkien tuli valittaa asioista 15 minuuttia, vaan meille annettiin 10-15 minuuttia aikaa nollata päämme kertomalla mieltäpainavat asiat ja muut kuulumisemme. Tämän jälkeen koko työryhmä pystyi keskittymään olennaiseen ja työpäivä voitiin aloittaa keskittymällä olennaisiin asioihin, kun muut asiat eivät painaneet mieltä.

Nykyään itse tiimin esimiehenä, olen ottanut tämän työkalun käyttöön, hieman sitä varioiden. Olen huomannut itse kaipaavana niitä hetkiä, että joku kysyy minulta mitä minulle oikeasti kuuluu ja saan kertoa mieltäni painavia asioita tai niitä hyviä asioita, joita on tapahtunut. Itse aloitan jokaisen työpäivän, tiimipalaverin ja kohtaamisen työkavereideni ja alaisteni kanssa kysymällä mitä heille kuuluu. Tilanteissa, joissa näen alaisteni olevani kiihdyksissä tai stressaantuneita pyrin keskeyttämään heidän höyryämisensä, kysymällä kuulumisia tai ihan vain olemalla hiljaa ja antamalla heille hetken. Kun tilanne on rauhoittunut, on tilaa reflektoinnille ja asioiden läpikäynnille. Meistä harva on kykeneväinen vastaanottamaan yhtään mitään kiihtyneesä mielentilassa.

Toki meistä jokainen joskus hössöttää ja marisee, mutta minusta on hienoa antaa itselleen ja kanssaolijoille tila marmattaa. Tämä sopii erinomaisesti myös tähän nykyajan tehokkuus ajatteluun. Kun saat valittaa vartin päivässä, jää sinulle 23tuntia 45 minuuttia aikaa kaikkeen muuhun. Vaihtoehtoisesti voisit valittaa hieman koko ajan päivän mittaan ja osallistaa vielä muutkin ympärilläolijat samaan toimintaan. Meille suomalaisille, joilla asiat on hyvin suhteessa moneen muuhun kansaan ja valittaminen on yksi parhaista taidoistamme maanlaajuisesti, tässä olisi pähkinä purtavaksi. Kehoitan kaikkia esimiehiä, valmentajia, vanehmpia ja ystäviä kuuntelemaan itseänne ja ympärilläolijoitanne ja antamaan heille valitus vartti, kun he sitä tarvitsevat.

Kela, jonka tarkoituksena olisi auttaa Suomen kansalaisia ja yhtenä joukkona itsellenikin hyvin henkilökohtaisena kokemuksena opiskelijat ja heille tarkoitettu opintotuki. Suomessahan varsinkin pääkaupunkiseudulla, opiskelija ei kykene elämään pelkän opintotuen ja asumislisän turvin, sillä se ei riitä edes vuokran maksuun. Näin ollen jokainen opiskelija joutuu tekemään töitä opiskelun ohella ja usein suhde on 30 tuntia koulua ja 20-40 tuntia töitä viikossa. Tässäkin tuloraja on niin pieni että joutuu valitsemaan ja laskeskelemaan milloin joutuu luopumaan työnteosta tai luopumaan opintotuista.

Tässä blogissa ei pohdita asioiden oikeita tai vääriä laitoja, vaan erilaisia kohtaamisia, näkemyseroja ja nimenomaan niitä kummastuksen aiheita. Blogini sisältää omia mielipiteitäni ja kokemuksiani ympäröivistä asioista, ihmisistä ja maailman kulusta. Olen vuosia kirjoitellut tekstejä ja ajatuksia omiin muistikirjoihini ja vain hyvin harva on ne päässyt lukemaan. Viime aikoina monia blogeja lukiessani on minut vallanut suunnatun halu jakaa ajatuksiani ja toivon saavani blogini lukijoilta uusia näkökulmia omiin kokemuksiini.

Toivon blogini toimivan ikkunana toisenlaisiin näkemyksiin ja lukijoiden kommentoivan tekstejäni ja tarjoavan minulle uusia näkökulmia omiin näkemyksiini. Tekstini saattavat saada sinut raivostumaan, ihastumaan tai provosoitumaan